Teleinformatiikka – varoja Suomessa sen kehittämiseen

Tietoliikenneala on Suomessa erittäin tärkeä. Monet ihmiset käyttävät Internetiä kommunikoidakseen muiden ihmisten kanssa sekä nauttiakseen erilaisista verkkopalveluista ja -työkaluista. Tietoliikennelaitteiden on pysyttävä uusien trendien ja teknologioiden mukana, jotta tämä toimiala voi kasvaa ja palveluja tarjoavat yritykset.

Vaikka onkin kiitettävää, että Suomessa on tietoliikenneala, kehittyneiden maiden ja sen kehityksen välillä on edelleen kuiluja. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että Suomen hallitus on investoinut huomattavan määrän rahaa sen kehittämiseen ollakseen mukana kansainvälisten trendien ja teknologioiden kanssa. Tämä sisältää uusia tutkimukseen perustuvia infrastruktuureja, kuten 5G-verkot, mikä tarkoittaa nopeampaa viestintää ennennäkemättömällä nopeudella. Kaikkien näiden investointien odotetaan maksavan itsensä hyvillä tuloksilla tulevina vuosina.

Suomen tietoliikennemarkkinat ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2000 lähtien, jolloin ensimmäiset matkapuhelinpalvelut otettiin käyttöön. Suomen tietoliikennemarkkinat ovat tässä suhteessa yksi Euroopan johtavista markkinoista.

Tietoliikennepalvelujen lisäksi Suomi tarjoaa myös useita sähköisiä viranomaispalveluita sekä muun muassa energiapolitiikkaan ja ympäristöön liittyviä sisältöjä. Nykyään hallitusten aloitteet kansallisten ja kansainvälisten tiedonsiirtojärjestelmien parantamiseksi eivät lopu. Nämä ponnistelut ovat johtaneet laajaan tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen Suomessa, mikä on johtanut valtavaan määrään investointeja ja investointeja verkkoinfrastruktuurin ja kapasiteetin parantamiseen.

ICT-palvelujen nykyinen kysyntä on kasvanut dramaattisesti vuodesta 2000, erityisesti väestön lisääntymisen vuoksi. Väestönkasvu on ollut maailman korkeimpien joukossa viime vuosisadan jälkeen; tarjoaa loistavan mahdollisuuden.

Televiestintä – aihe ehkä tärkeämpi nykymaailmassa kuin missään muualla. Mielenkiintoista on myös se, että Suomi investoi Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2014–2015 ICT:hen 3,1 miljardia euroa. Tämä suuntautui enimmäkseen laitteisto- ja ohjelmistokehitykseen, ja keskustelua käydään, jatkuuko tämä tulevina vuosina vai ei.

Miksi tarvitsemme tietoliikennerahoitusta? Viime vuosikymmenen aikana on kehitetty monia Internet-pohjaisia palveluita, kuten äänipuheluita, videokeskusteluja jne., kaikki paljon halvemmalla kuin analoginen puhepalvelu, jota käytettiin laajasti useita vuosikymmeniä sitten. Kaiken kaikkiaan televiestintäsektori investoi tänä aikana 100 miljardia euroa (116 miljardia dollaria). Tämä oli pääasiassa perusteltua tutkimuksilla, jotka osoittivat, että sen avulla maat voisivat siirtää painopisteensä kiinteän verkon infrastruktuurista ja lankapuhelinpalveluista useisiin matkaviestinverkkoihin.

Suuri osa Suomen tietoliikenneinfrastruktuurista on teleyritysten tuottamaa. Suomen tietoliikenneala on suuri ja monimutkainen johtuen maan pitkästä pienestä koosta ja saarivaikutuksesta, ja suuria kasvualoja on vain vähän. Vuodesta 2015 lähtien Suomessa aloitettiin kuitenkin telealan kilpailukyvyn parantamiseen tarkoitettu uudistuspaketti. Budjetoidut investoinnit uuteen infrastruktuuriin ja digitalisaatioon ovat kasvaneet nopeasti muihin maihin verrattuna

Uudistusten päätavoitteena on piristää sen talouden kehitystä varmistamalla, että se kilpailee maailmanlaajuisesti. Omaksumalla innovatiivisen mallin, jossa käytetään parhaita käytäntöjä liiketoimintaprosesseissa ja rakenteissa, Finlayson International on saavuttanut ratkaisevan pisteen, jossa se erottuu yhtenä innovatiivisimmista toimittajista tällä alueella. He ovat luoneet alustan, jolla he voivat jakaa ideoita.

Suomi on tärkeä ICT- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämiskeskus, jonka väkiluku muihin Pohjoismaihin verrattuna on suhteellisen suuri. Suurin osa Euroopan unionin varoista teleinfrastruktuurin investointeihin ja tutkimukseen on suunnattu Suomelle.

Suomi investoi tietoliikenneinfrastruktuuriin omilla budjetoiduilla tuloilla sekä EU-rahoituksella. Kasvu vuonna 2017 oli 2 % suurempi kuin vuonna 2016, mikä tarkoittaa, että tärkeimmät tulonlähteet ovat tuontitietoliikennelaitteiden tullit (23 miljardia dollaria vuonna 2017 verrattuna 22 miljardiin dollariin vuonna 2016).

Tämä on ensimmäinen osio, jossa lukijalle esitellään joitain faktoja Suomen tietoliikennemarkkinoista. Johdannossa keskitytään muutamaan avainlukuihin Tilastokeskuksen viimeisimmästä vuosikertomuksesta ja muista raporteista ja asiakirjoista. Sisältö on tarkoitettu työympäristön käyttäjille sekä tietoliikenneyritysten tai -palveluiden parissa työskenteleville henkilökunnalle.

Previous Post